Valtion vuoden 2010 talousarvio. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän suuntaviivat talousarvion käsittelylle eduskunnassa 3.9.2009
Tuloerot ovat kasvaneet voimakkaasti ja köyhyys on lisääntynyt samalla, kun hallitus pienentää verotuksen tuloja tasaavaa vaikutusta. Siirrytään kohti tasaverojärjestelmää.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää oikeudenmukaisempaa verotusta. Veroja tarvitaan työllisyyden parantamiseen, palveluihin ja sosiaaliturvaan.
Vasemmistoliitto esittää:
- 1 miljardin euron suurempaa velanottoa ja sen ohjaamista puoleksi kunnille ja puoleksi erilaisiin työllisyystarkoituksiin
- runsaan miljardin edestä veromuutoksia, joilla puututaan räikeimpiin verotuksen ja toimeentulon epäkohtiin
Oikeudenmukaisuutta tasaveron sijaan Verotuksen kestävä periaate on, että veroja kukin maksaa kykynsä mukaan. Mitä suuremmat ovat tulot, sitä suhteellisestikin enemmän veroja voi maksaa. Se on myös oikeudenmukaista.
Vanhasen toinen hallitus on kuitenkin edeltäjänsä tapaan viemässä verotusta kohti tasaveroa. Kaikkein eniten pääomatuloja saavat maksavat nyt saman veroprosentin mukaan kuin tavallinen palkansaaja.
Vuoden 2009 ylimääräinen tuloveron kevennys myös suurimpiin tuloihin oli työllisyyden kannalta tehoton ja oikeudenmukaisuustavoitteen vastainen. Verokevennyksen vastapainoksi hallitus korottaa yleistä arvonlisäveroprosenttia 1.7. lukien. Kokoomuksella ja keskustalla on aikomus jatkaa tuloverotuksen keventämistä ja arvonlisäveron korottamista tulevinakin vuosina. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ei hyväksy yleisen arvonlisäveroprosentin korottamista.
Sen lisäksi hallitus ajaa kiinteistöveron korottamista, vaikka kiinteistövero ei lainkaan ota huomioon ihmisten maksukykyä. Kiinteistöveron asukkaat maksavat yhtiövastikkeissa ja vuokrissa välillisesti kunnalle ja omakotitalossa asuva itse suoraan kunnalle. Vasemmistoliitto ei hyväksy kiinteistöveron ala- ja ylärajojen korottamista.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä esittää
- että vuodessa yli 65 000 euroa ansaitsevien verotusta ei kevennetä vaan kiristetään (noin 150 milj. euroa)
- että osinko- ja muita pääomatuloja verotetaan muiden ansiotulojen yhteydessä progressiivisesti ja samalla puututaan listaamattomien osakeyhtiöiden osinkotulon verottomaan osuuteen (noin 250 milj. euroa)
- otetaan jälleen käyttöön varallisuusvero, jota kannettaisiin yli 1 milj. euron varallisuudesta (noin 180 milj. euroa)
- energiayhtiöille kertyvän ylimääräisen voiton (ns. windfall-voitto) verottaminen (noin 400 milj. euroa)
- otetaan käyttöön käännetty arvonlisäverojärjestelmä harmaantalouden ja veronkierron vähentämiseksi (noin 100 milj. euroa)
- pörssissä nykyisin verottomana tapahtuvan arvonpaperikaupan säätäminen verolliseksi (verotaso olisi noin 0,1 prosenttia ja tuotto noin 300 milj. euroa)
Nämä merkitsevät yhteensä 1380 miljoonan lisätuottoa, joka käytetään oikeudenmukaisuuden lisäämiseen.
Vuonna 2011 tulee ottaa jälleen käyttöön työnantajan kelamaksu.
Osana ekologista verouudistusta jäteveroa tulee korottaa ja sen veropohjaa asteittain laajentaa. Vuoden 2006 kaikkiaan 37 milj. tonnin kaatopaikkajätteestä vain 1,4 milj. tonnia tuli jäteveron piirissä oleville yleisille kaatopaikoille. Myös maa-ainesten käytön verottamisella voidaan ohjata niiden käyttöä luontoa suojelevaan suuntaan.
Työmatkalipun veroratkaisu oli myönteinen askel. Joukkoliikenteen matkalipuilta on poistettava arvonlisävero. Tämän lisäksi Vasemmistoliiton mielestä on syytä varautua siihen, että hallituksen rakenteeltaan oikeanlaista, mutta tavoitteeltaan vaatimatonta autoveron porrastusta joudutaan muuttamaan lähiaikoina osana ilmastotavoitteiden toteuttamista.
Kansainvälisesti verotuksen oikeudenmukaisuutta voidaan edistää Tobin-tyyppisellä varainsiirtoverolla, jos sen tuottoa käytettäisiin YK:n toimintaan ja kehitysyhteistyöhön. Veroajatus ehdotettiin alun perin vaimentamaan kansainvälistä sijoituskeinottelua. Vero auttaisi myös puuttumaan veroparatiiseihin.
Perusturvaa on parannettava Keskeistä on työmarkkinatuen ja peruspäivärahan korottaminen 700 euroon kuukaudessa. Työttömyysjaksojen pitkittyessä perusturvaa tarvitsevien määrä kasvaa.
Tämän lisäksi kertyvää verotuloa käytetään mm. siten, että
- kunnallisverotuksen perusvähennys korotetaan 3000 euroon (eikä vain 2200 euroon) tämän hyvittäminen kunnille lisää valtion menoja noin 100 milj. euroa; vähennystä nostetaan asteittain niin, että alle 10 000 euron tulot vapautuvat verotuksesta;
- työttömyysajan perusturvan lisäksi 1.7. lukien myös muu perusturva eli isyys-, äitiys- ja vanhempainraha sekä kansaneläke korotetaan 700 euroon kuukaudessa; samalla on tarkistettava asumistukia, jotta korotus ei vähentäisi niitä; perusturvan korotuksella ei poisteta työttömien aktivointirahaa; kustannus on noin 500 milj. euroa
- korotetaan lapsilisiä 15 euroa kuukaudessa, mihin varataan 165 milj. euroa
- lapsilisän toimeentulotukea vähentävä vaikutus estetään
- ikäihmisten hoivatakuun toteuttamiseen, omaishoidon kehittämiseen ja vaikeavammaisten avustajapalveluihin osoitetaan 180 milj. euroa.
- kehitysyhteistyömäärärahaa korotetaan 76,4 milj. euroa, jotta Kansainvälisen sitoumuksen mukainen 0,7 prosentin tavoite vuoteen 2015 mennessä voisi toteutua
- opintotukea (ateriatuki ja asumistuen ympärivuotisuus) parannetaan; lisäys 23 milj. euroa
Työllisyyteen voimakas panostus
Työllisyys heikkenee edelleen ensi vuonna ja valitettavasti vielä seuraavanakin vuonna mahdollisesta talouden elpymisestä huolimatta. Siksi on panostettava työpaikkojen lisäämiseen, aktiiviseen työvoimapolitiikkaan ja työttömyysajan perusturvan parantamiseen.
Tilannetta vaikeuttaa se, että hallitus lykkäsi toisen lisätalousarvion antamisen syksyyn. Hallituksen keväällä antama lupaus ESR-rahojen käytöstä on osoittautunut tyhjäksi, sillä rahoja ei ole saatu käyttöön.
Työllisyyden tukemiseen on osoitettava miljardi euroa enemmän kuin hallituksen esityksessä. Tässä suhdannetilanteessa se pitää rahoittaa velanoton lisäyksellä. Tästä miljardista noin puolet on osoitettava suoraan työllistämiseen ja toinen puoli kanavoitava työllisyyden tukemiseen välillisesti kuntien kautta. Näin voidaan vähentää työttömyysturvamenojen kasvua.
Ryhmä tarkentaa kohdennusta budjettikäsittelyn yhteydessä, mutta selvää on, että mm. seuraavat kohteet tarvitsevat lisää rahoitusta:
- nuorison työllistäminen
- oppivelvollisuusiän nosto elokuusta 2010 lähtien 18 ikävuoteen
- ratojen ja teiden kunnossapito
- metsäteollisuuden tutkimus ja tuotekehittely
- ympäristötaloudelliset energia-investoinnit ja ympäristön suojelutoimet
- maahanmuuttajien kieli- ja ammatillinen koulutus
- peruskorjausavustuksen jatkaminen vuoden 2010 loppuun saakka rajoittamatta sitä vain energiatehokkuuden parantamiseen
- vuokra-asuntojen ja erityisryhmien asuntojen rakentaminen; tässä yhteydessä on korotettava asuntokohtaista avustusta
Hallituksen päätös kohdentaa uudelleen 220 miljoonaa euroa budjettiesityksen sisällä ei kasvata kokonaiskysyntää eikä paranna kokonaistyöllisyyttä, sillä vähennykset ja lisäykset kumoavat toisensa.
Kuntien budjetissa saamaa 90 milj. euron tulonlisäystä ei voi pitää riittävänä, kun otetaan huomioon niiden tulojen romahduksen suuruus. Tuloverotus uhkaa kiristyä runsaassa kolmanneksessa kunnista ja kunnat joutuvat ottamaan runsaasti lisää lainaa. Lisäksi ne pakotetaan myös korottamaan kiinteistöveroa. . Kunnat eivät myöskään kykene kantamaan vastuuta niille siirtyvistä vaikeasti työllistyvistä.
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä ehdottaa 500 miljoonan euron lisärahaa kunnille, ensi vuonna jotta päivähoito, koulutus, terveydenhuolto ja vanhuspalvelut voidaan pitää kunnossa. Työllisyyden kannalta tämä merkitsee sitä, että henkilöstöä ei tarvitse rahapulan takia karsia ja tähdelliset investoinnit voidaan toteuttaa.
Lisätietoja:
- eduskuntaryhmän puheenjohtaja Annika Lapintie p. 050 511 3156
- puolueen puheenjohtaja Paavo Arhinmäki p. 050 512 1713
