Hyvinvoinnin Hyväksi: Verkkokauppa avattu!

Hyvinvoinnin Hyväksi: Verkkokauppa avattu!: "First they ignore you, then they laugh at you, then they fight you, then you win." - Gandhi Verkkokauppamme on nyt avattu osoitteessa h...

Mielenterveyden häiriö ei yksinään vie työkykyä Mestalla.fi - Rakennusliitto

Mielenterveyden häiriö ei yksinään vie työkykyä Mestalla.fi - Rakennusliitto

Turun Vasemmistoliitto vaatii toimia työllisyyden parantamiseksi!

On vain ajan kysymys...

Tämä kirjoitus syntyi vastauksena Turussa rasisminvastaista mielenosoitusta vastustaneille ja on osa Facebookissa käytyä keskustelua.

Tuo Boneheads-porukka ei edusta suomalaista kulttuuria vaan on ylikansallinen kopio USA:n punaniskojen touhusta. Siksi harmittaa että he häpäisevät Suomen lipun amerikkahötöllään.
Suomi on minun isänmaani-ei Amerikka. Minun ei tarvitse myöskään pelätä muita kulttuureja sillä olen ymmärtänyt että minussa olevan rasistin ei kuulu hallita minua. Jos se hallitsisi, olisin paljon köyhempi sillä menettäisin yhteyden suurimpaan osaan ihmiskunnasta.

Ymmärrän kyllä että esim. Afrikasta tulleita pelätään. Pelkoon on aihettakin niillä jotka haluavat jatkaa kolonialismia nykyajan apartheidilla, erottelemalla eri kansoja omiin karsinoihinsa. Kolonialismi, siirtomaiden pito, oli länsimaiden menestyksen avain Kolumbuksesta lähtien; muita kansoja alistamalla saatiin ilmaista tövoimaa ja raaka-aineita joilla edistettiin teknistä kehitystä ja länsimaisen kulttuurin valta-asemaa. Valta-aseman ylläpitämiseksi ylläpidetään vahvaa sotakonetta josta yhtenä esimerkkinä mainittakoon Nato.

En suosittele kuitenkaan länsimaisen kulttuurin häviöön joutumista koska sen ansiosta meillä on demokratia ja sananvapaus, vapaa lehdistö, ihmisoikeudet ja kansalaisoikeudet.

Globalisaatiota tulisikin ohjata oikeudenmukaiseen suuntaan. Niin kauan kuin markkinoita hallitsevat monikansalliset yritykset pystyvät toimimaan kuin olisivat viranomaisia ovat kansalaisoikeudet ja kaikki edellä luettelemani asiat vaarassa. Esimerkiksi Intiassa miljoonat viljelijät ovat täysin riippuvaisia siemeniä myyvästä yrityksestä joka sitouttaa viljelijät antamalla siemenet ja lannoitteet velaksi. Viljelijä toivoo sitten saavansa hyvän sadon jotta voisi maksaa velkansa ja elättää perheensä. Kadon sattuessa viljelijät tekevät itsemurhia- heidän koko maailmansa romahtaa ja perhe jää vaille turvaa. Näin uusliberalismi ulkoistaa yrittäjävastuuta ja näin se tekee myös Suomessa jossa monet on pakotettu yrittäjiksi mm. franchising-sopimuksilla jotka määrittelevät tarkoin esim. "Kotipizzaan" tulevat ainemäärät ja sen mistä raaka-aineet hankitaan.

Koko jutun idea on, että yrittäjävastuu on siirretty suorittajaportaalle ja rahoittaja vain laskee seteleitä silloinkin kun suorittaja joutuu konkurssiin.

Oikeamielistä olisi, että myös rahoitussektorilla olisi vastuu tekemisistään. Tällöin väärinkäytökset vähenisivät dramaattisesti. Nythän tilanne on se että joudumme jatkuvasti maksamaan häikäilemättömien keinottelijoiden aiheuttamia talouskuplia, Kreikka, Islanti, Irlanti...

Tämä on se oikea ongelma ja tämä on syynä myöskin kansainvaelluksiin jotka ovat yhä laajenemassa. Pakistanin tulvat, maanjäristykset ja muut luonnononnettomuudet lisäävät pakolaisten määrää, mutta pääsyy on uusliberalismissa joka kuivattaa loismadon lailla kansantalouksia ja aiheuttaa nälänhätiä kehittymättömissä maissa.

On vain ajan kysymys milloin pamahtaa isompi pommi. Terroristeilla ( köyhillä ja sorretuilla?) on valmiuksia ydinaseiden ja bioaseiden käyttöön ja rahoitusta ne hankkivat rikkailta jotka hamuavat valtaa. Lapsisotilaat eivät taistele vallasta vaan olemassaolostaan ja pääoma käyttää heitä häikäilemättömästi hyväkseen...

Ihmiskunnan vihollinen ei ole musta lapsisotilas tai itsemurhapommittaja vaan ne jotka käyttävät heitä hyväkseen.

Kun mietitte maahanmuuttoa esittämieni tosiseikkojen valossa ymmärrättekö jo että teitä käytetään hyväksi?

TURUN VARHAISJAKAJIEN MITTA TÄYTTYY!

ME VARHAISJAKAJAT VETOAMME MEDIAAN, ETTÄ SUOMESSA ENNENKUULUMATTOMAT RAJUT PALKKALEIKKAUKSET NOSTETTAISIIN YLEISEEN TIETOISUUTEEN JA KESKUSTELUN KOHTEEKSI.

LEHDENJAKAJAT PUDOTETTU PALKKAKUOPPAAN

Mitäs, jos toukokuussa ilmoitettaisiin kaupan työntekijöille, että kahden viikon kuluttua aletaan maksaa palkkaa myynnin mukaan, hiljaisilta päiviltä pienempi palkka? Tai sanomalehden toimitukselle, että vähemmän palkkaa päiviltä jolloin on ohuempi lehti. No eihän niin voi tehdä. Paitsi että Itella teki niin viime vuonna kesän kynnyksellä. Lehdenjakajille alettiin maksaa päivittäisen lehtimäärän mukaan. Kaupunkijakajien tilipussi keveni kesällä ihmisten muutettua mökeilleen, mutta jakajien laskut eivät yhtään pienentyneet. Kyselin, miten on mahdollista leikata palkkoja 2 viikon varoitusajalla, vastaus oli että "onhan tässä tavallaan yt-neuvottelut olleet päällä koko ajan".

Tämän vuoden toukokuussa rysähti, leikattiin taas palkkoja ja oikein kunnolla. Lehdenjakajien palkkatasoa on pudotettu noin 25 prosenttia tänä vuonna. Ei kaikilta, vaan niistä, jotka ovat epäonnekseen työssä palkkakeikkausten aloitusalueella. Joillakuilla leikkaus on 35 % , joillakuilla vain 20 %. Mitä isompi työmäärä oli ennen leikkauksia, sitä enemmän palkka putosi. 1300 euroa kuussa tienannut jakaja menetti satasen, 1700 euroa tienannut menetti 400 euroa.

KIEROA PELIÄ POSTIN AMMATTILIITOLTA

Tuntuu erityisen irvokkaalta nyt, kun lehdissä on uutinen siitä, että PAU on julistanut ylityökiellon työtaistelutoimena, jonka tarkoitus on: "Posti- ja logistiikka-alan unioni PAU:n tavoitteena on turvata alan työehdot työehtosopimuksella ja torjua työehtojen heikennykset ennen kilpailun avautumista. " Päiväpostinjakajilta, ”oikeilta postiliittolaisilta”, ei saa leikata prosenttiakaan.

Juuri PAU neuvotteli Itellan kanssa meidän palkkaleikkauksemme, jotka ovat ennenkuulumatonta tasoa. Jollain toisella alalla jo aikomus leikata 5 % synnytti valtavan äläkän viime talvena, mutta meidän ennenkuulumaton palkkaleikkauksemme tehtiin kaikessa hiljaisuudessa, tiedotusvälineissä ei uutisoitu rivilläkään eikä sanallakaan. Sama työnantaja, sama liitto, toisilta viedään kaikessa hiljaisuudessa neljännes-kolmannes palkasta kaikessa hiljaisuudessa, toiset tämä liitto vie työtaisteluun ja julkisuus on näyttävää. Tuhansia työntekijöitä molemmissa työntekijäryhmissä.

VANHA PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

Päätoiminen lehdenjakaja on saanut 5-6 tunnin palkan yössä, kuusipäiväistä viikkoa tekevillä siis 30 - 36 palkkatuntia viikossa ja sunnuntaina peruspalkka tuplana. Peruspalkka on 8-9 euroa tunnissa ja siihen yölisä 30 %. Kokonaistuntipalkka on siis yölisällä ollut noin 11 euroa urakkatunnissa ja 30 -36 viikkotunnista on kohtuullinen kokopäivätyön palkka kertynyt. Ripeä jakaja on saanut jaon kuudeksi valmiiksi ja vielä ripeämpi ehtinyt tehdä vielä ylimääräisenkin piirin. Lehtimääräpalkkaus laskee tulotasoa kesäisin ja alueilla, joilla tilaukset vähenevät, mutta palkalla on vielä pärjännyt.

Tähän saakka. Tämän vuoden keväällä leikattiin palkat kymmenesosalta Turun seudun jakajista niin, että he tekevät enemmän töitä kuin ennen, mutta palkkaa maksetaan vain neljältä tunnilta yössä. Kuusipäiväiset pakkosiirrettiin viiden työpäivän viikkoon. Palkkaa siis tulee enää enintään 20 tunnilta viikossa ja sunnuntailta neljän tunnin peruspalkka tuplana. Pitkään palvelleet saivat hiukan takuupalkkaa joka ei läheskään korvaa menetyksiä. Alle 2 vuotta työsuhteessa olleet eivät saa mitään kompensaatiota vaan palkka romahtaa 1500 - 1600 eurosta 1100 -1200 euroon. Tätä leikkausoperaatiota kutsutaan "optimoinniksi".

”OPTIMOINTI”

Uudet "neljän tunnin työkokonaisuudet" ovat monet niin raskaita, että ne saa hädin tuskin tehtyä klo 6 määräaikaan mennessä - kesäkelillä. Jotkut taas saa tehtyä ennen kello viittä, eli urakat ovat aika sattumanvaraisesti mitoitettu.

Entä jos alussa ideoidun palkkausmuutoksen yhteydessä olisikin yllätyksenä vaihdettu toimittajien tietokoneen näppäimet uuteen järjestykseen? No eihän siinä olisi mitään järkeä? Entäs tässä: Uudet työkokonaisuudet on suunniteltu sekaviksi ja epäkäytännöllisiksi, jakolistat ovat osin aivan järjettömässä järjestyksessä ja vaikeasti luettavia. Ensimmäiset viikot keväällä ja kesällä jaettiin puhelinluettelomaisilla pikkuprinttilistoilla, joita oli todella hidas ja vaikea lukea vaikka tunsi kadut ja talot, niitä taloja vaan oli vaikea löytää täysin jakotyöhön soveltumattomista luetteloista. Varajakajilla ja sijaisilla oli kaikkein vaikeinta, oli pakko tehdä uusien listojen järjestyksessä ettei mennyt sekaisin eikä eksynyt, työ meni yli kuuden, päätä särki ja pinna oli kireällä. Kadut ja talot hyvin tuntevillakin jakajilla meni tunnin kauemmin kuin ennen samalla alueella, eikä sitä ylimääräistä tuntia kenellekään korvattu. Edelleen epäkäytännöllisessä jakojärjestyksessä autoa pitää käynnistää kymmeniä kertoja ja tyhjäkäyttää tuntikausia. Kaikki loogiset kävelykierrokset oli poistettu ja tarpeelliset ohjeet. Jakolistoja on tehty käsin uusiksi, mutta edelleen useimmista puuttuu esimerkiksi kerrosten rajat kerrostaloista. Enää ei näe yhdellä vilkaisulla, että jaaha seuraavassa kerroksessa on kolme asuntoa ja keskimmäiseen ei mene lehteä. Leikattujen piirien kirjoilla jakaa väärin, "ei tämä olekaan ovi 52 vaan se olikin tuolla ylemmässä kerroksessa...". Hidasta ja raskasta, täysin turhaan.

Missä muualla suunnitellaan kätevä työ vaikeaksi ja raskaaksi niin että asiakkaat eivät edes saa maksamaansa palvelua? Monessa "optimoiduissa" jakopiirissä tilaajat ovat niin vihaisia että jopa paiskovat lehden jakajan silmille kiljuen että "mitä te oikein ajattelette kun tuotte lehden tämmöiseen aikaan, en minä aamulehteä tämmöiseen aikaan enää tarvitse!".

MITOITUKSISSA SILKKAA RIISTOA

Vanhalla palkkauksella 45 hissittömän rapun jakopiiristä maksetaan 2,5 tunnin palkka. Leikatulla alueella 27 hissitöntä rappua jakaja juoksee 1 tunnin palkalla. Palkkataso on leikattu PUOLEEN. Niistä 27 leikatusta hissittömästä rapusta siis maksetaan 2 minuuttia per rappu, sisältää auton siirtämisen talosta ja yhtiöstä toiseen. Ei kukaan ennenkään nauttinut juoksurapuista, huippuraskaasta ja ikävästä työstä, mutta niissä oli hieman hissitaloja parempi urakka mikä lohdutti kummasti jos hissittömiin piireihin joutui. Nyt ei saa urakkaa yhtään.

Esityöt eli lehtien laskeminen ja lastaaminen, tilausmuutosten teko jakolistaan, nippujen avaaminen ja pikkulehtien järjestäminen on mitoitettu 10 minuutiksi per työkokonaisuus. Jakajan ”neljän tunnin” piiripaketissa saattaa olla viisikin piiriä, optimoinnissa on tehty älyttömiä pikkupiirejä. Tuo 10 minuuttia saattaa kulua pelkästään ensimmäisen piirin esitöihin, loppu on talkootyötä.

Odotusajat on muutettu. aikaisilla jättöpaikoilla jakajat ovat aina olleet todottamassa lehtiä klo 1.15. Jos lehdet ovat myöhässä, alkaa odotusajan palkka juosta vasta klo 2.10. Niin paljon lehden eivät myöhästy käytännössä koskaan, mutta ihan tavallista on kökkiä odottamassa puoli tuntia palkatta, se on omaa vapaa-aikaa kylmässä työvaatteet päällä. Odotusajan alku on optimoinnin yhteydessä siirretty todella myöhäiseksi, kun kuljetukset myöhästelivät kaiken ollessa piirimuutosten takia sekaisin. Niitä ei sitten palautettu ennalleen.

EI TODELLAKAAN MITÄÄN YT-NEUVOTTELUA...

Leikkausten yhteydessä toitotettiin jakajille, että pitää allekirjoittaa muutospaperi tai ei ole huomenna töitä. "Kenkää tulee jokaiselle joka ei allekirjoita, ei voi mihinkään valittaa koska tämä on liittojen kesken sovittu." Eräälle meistä luvattiin kenkää koska ei allekirjoittanut optimointipaperia, syynä se, että se perustui liian pieniin vanhoihin työmääriin. Tänä työntekijä odotti koko toukokuun ja kesäloman kutsua irtisanomistilaisuuteen, kysyi sitten henkilöstötilaisuudessa, missä potkut oikein ovat. Hänelle vastattiin että "Helsingissä". Pyysi pitämään vauhtia, koska syksyllä on hyvät mahdollisuudet löytää uusia työpaikkoja. Edelleen odottelee, ehkä syy on se että on kova jakajapula ja minä teen jatkuvasti melkein kahden jakajan työt. Hän on ollut varhaisjakajana yli 10 vuotta ja ehkä eniten töitä paiskinut jakaja koko alueella.

Työnantajan ”gorilla” oli jakelupäällikön mukana painostamassa ja uhkailemassa jakajia jopa yöllä, jos jakaja ei ollut haluka allekirjoittamaan karsitun palkan laskelmaa. Tuo gorilla paljastui... jakajien luottamusmieheksi! Että on jakajilla varsinainen ammattiliitto.

Leikkauksissa jakajat eivät saaneet valita uusia piirejään kuten ennen kun on tehty aluemuutoksia niin että jakajien piirejä on pitänyt vaihtaa. Jos jakaja nyt haluaa terveydellisistä ym. syistä vaihtaa saamistaan piireistä sopivampiin piireihin, hän muuttuu uudeksi jakajaksi ja menettää vähäisenkin takuupalkan. Kun leikatun alueen jakaja tekee ylimääräisen leikatun piirin, hän saa siitä leikatun palkan ilman mitään takuupalkkaa. Puoli vuotta nyt on kymmeneosalla jakajista ollut näin, muualla edelleen toiset saavat kevyemmistä töistä sen 30-36 tunnin palkan ja ylimääräisistä piireistä tuplasti palkkaa.

Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen leikkaus, vaan viimeisten 10 vuoden aikana on höylätty urakoista 5-10 prosenttiä pariin otteeseen. Kolmantena leikkauksena muutettiin palkka kappalekorvaukseksi, eli jos lehtimäärä putoaa jakopiirissä, putoaa palkkakin.

PALKKATASON MUUTOS ESIMERKKEINÄ:

Kesätyön palkka: Eräs kesäjakaja sai leikatulla alueella käteen 850 euroa kuukauden työstä. Leikkaamattomalla alueella 1200 euroa oli ihan tavallinen kesäjakajan palkka jos lehtimäätä ei kesällä pudonnut paljoa..

Esimerkki sunnuntailta: "OPTIMOIDUN" ALUEEN JAKAJA saa neljän tunnin palkan sunnuntaina, siihen tulee pyhälisä eli peruspalkka tuplana. tuntipalkka yölisällä 11 euroa/tunti + pyhätyön lisä 8 euroa= 19 e tunti. Optimoinnin palkkatakuuta hän saa puolelta 8 euroa. Yhteensä 76 euroa. Hän tekee vielä lisäpiirin, josta maksetaan tunnin palkka ja on valmis klo 7.00. Sunnuntain tienestit yhteensä 103 euroa.

VANHAN PALKKATASON ALUEELLA jakaja tekee omat piirinsä, joista saa 5,5 tunnin palkan. 104,5 euroa. Lisäksi hän tekee kahden tunnin lisäpiirin ja on valmis klo 7.00 Hänen sunnuntain tienestinsä 142,5 euroa. Samasta työmäärästä mistä "optimoitu" jakaja saa monta kymppiä vähemmän.

Arkena optimoitu jakaja saa sen 4 tuntia x 11 e + 8 euroa palkkatakuuta eli 52 euroa. Optimoimaton työkaveri saa 5,5 x 11 eli 61,5 euroa.

Kuukaudessa optimoidun jakajan palkka on noin 1259 euroa. Optimoimattoman palkka on entisellä tasolla noin 1515 euroa. Jos optimoimaton työkaveri on vielä 6-päiväisessä työviikossa, hän saa kuukaudessa palkkaa lähes 1800 euroa kuussa. Sellaiselle jakajalle optimoinnin palkkaleikkaus on jo 500 euroa kuukaudessa.

Toisaalta jotkut "optimoidut" urakat eivät ole neljääkään palkkatuntia yössä, jolloin palkka jää alle tuon 1259 euron ja 1100 euroon, jos jakaja tekee vain omat listatyönsä eikä lisätöitä. Kaikista ei ole lähtemään vieraisiin piireihin tai ei voi tehdä aamulla pitkään jos esim. mies lähtee töihin eikä lapsille ole hoitajaa. Lisäksi kuuden tunnin urakka on raskas - vaikka siitä saakin enää neljän tunnin palkan - ei välttämättä jaksa eikä kroppa kesta enempää kovatahtista jalkatyötä.

Laskelmat ovat karkeita eikä niissä ole huomioitu liitekorvauksia, jakokirjojen vaihtoa ym silppua, joista kertyy yli 50 euroa kuussa.

Ja vertailun vuoksi: postinjakaja, joka tekee työtä päiväsaikaan, osin siistiä sisätyötä (lajittelun osuus), joka ei käytä omaa kulkuneuvoa työssä, joka (yleensä) voi kulkea julkisilla kulkuneuvoilla töihin, jolla on kahvitauko, kahvipöytä, vessa ja muut sosiaalitilat ja joka on tehnyt koko ajan 5-päiväistä viikkoa vapain viikonlopuin, saa edelleen sen 1700 -1800 euroa kuukaudessa eikä häneltä edes aiota leikata yhtään mitään.

"KOTIVARAT"

Työnantaja jakaa lisäpiirit ja vapaayön työt niin, että ensin annetaan töitä kotivaroille ja sitten vasta lisää vakituisille päätoimisille. Työnantaja on katsonut, että nämä tarvittaessa kutsuttavat sivutoimiset, joiden ei tarvitse tulla töihin jos eivät halua, ovat yhtä vakituisia kuin muutkin. Tämä on mielestämme vastoin työsopimuslakia, jonka mukaan vakituisille osa-aikaisille pitää antaa töitä ennen kuin palkataan lisäväkeä. Työnantaja katsoo, että varhaisjakajalla on oikeus vain työsopmuksen mukaisiin piireihinsä ja onhan se kätevää, että kaikilla on mahdollisimman vähän töitä, se vähentää riskiä että jakelu myöhästyy yli kello kuuden. Tilanne on siis usein se, että optimoitu jakaja lähtee kotiin neljän tunnin piireistään ennen viittä kotivarojen hyöriessä kuuden nurkille kuuden tunnin vanhan palkkajärjestelmän mukaisessa työkokonaisuudessaan.

OPTIMOINTI JÄISSÄ JA JAKAJIEN EPÄTASA-ARVO VALTAVA

Optimointi on aiheuttanut niin paljon ongelmia jakajien irtisanoutumisina ja jakeluiden myöhästymisinä, että optimointi on pantu jäihin. Mitään ei kuitenkaan työntekijöille ole ilmoitettu vaikka työnantajalta tulee jakajakirjeitä parin viikon välein. Optimoidut jakajat jatkavat samassa kurimuksessa jossa ovat puoli vuotta olleet, jokainen miettii työn vaihtoa. Suurimmalla osalla kuitenkin menee mukavasti koska vain noin viidesosalta Turun jakelualueen jakajista on leikattu palkat. Tämäkö ei ole lain velvoittamaa työntekijöiden tasapuolista kohtelua!

Jakajien epätasa-arvoa voisi tasoittaa antamalla optimoitujen alueiden jakajille lisäpiirejä vanhoilta alueilta, ja vanhaa palkkausjärjestelmää nauttiville jakajille niitä olemattomia leikattuja piirejä lisätöiksi. Mutta työnantaja katsoo, että työt jaetaan esimiesalueittain, olisi lisää vaivaa jos esimiehet joutuisivat suunnitelemaan lisätöiden jakamisen yhdessä. Leikkamattomien alueiden 30-35 vikkotunnin jakajat saavat hyviä puolentoista-kahden tunnin lisäpiirejä, optimoidut 20 viikkotunnin jakajat saavat niitä leikattuja 40 – 60 minuutin lisäpiirejä. Ja vain yhden, koska ne vastaavat työmäärältään niitä isoja vanhan alueen piirejä, useampia ei ehdi tekemään.

Tämmöinen työntekijöiden kohtelu ei ole mahdollista Suomessa, paitsi lehdenjakajilla on, koska meillä ei ole toimivaa liittoa. Lehdenjakajat tupattiin jossain vaiheessa postinjakajien liittoon, jota kiinnostaa vain huolehtia, että postinjakajilta ei leikata. PAU on nyt työtaistelussa ja vahvasti jyrähtää, että postinjakajien työehtoja ei saa heikentää. YHTÄÄN.

Lehdenjakajat ovat kirjoitelleet lehtiin tilanteestaan vuosikausia, mutta kirjoituksia ei julkaista. Lehtien etu on, että niiden jakajat saavat pientä palkkaa. Vai onko - tilaukset ovat selvästi vähentyneet niillä alueilla, joilla lehti on jatkuvasti myöhässä. Jo ennen optimointia on hankalien ja raskaiden piirien työaika leikattu niin pieneksi, että vakituista jakajaa ei ole niihin viime vuosina ole saatu. Liittoon on vedottu mutta liitto ei tee mitään - paitsi siunaa palkanleikkauksia, jotka tulevat yllätyksinä. Tilanne on täysin moraaliton, kyllä Suomen rajuimpien ja ennenkuulumattomien palkkaleikkausten pitäisi olla huomattava uutinen ja julkisen keskustelun kohde!

Varhaisjakajat eivät kuitenkaan uskalla varsinaisesti rettelöidä, koska työnantajalla on direktio-oikeus. Se tarkoittaa, että jos joutuu epäsuosioon, voi saada siirron työkokonaisuuteen, jossa on alle 4 palkkatuntia yössä ja 60 hissitöntä rappua. Vähän niinkuin toissavuosisadan torpparilla: jos nurisi liikaa, sai lehmilleen laitumiksi sen kaukaisen suopellon jossa ne hukkuivat ja söivät myrkkyputkia ja sitten joutui mieron tielle. Lehdenjakajalle loputon portaiden kiipeäminen ylös alas joka yö on todella karua, siinä kurjan työnteon lisäksi hajoavat polvet. Työnantajalla on siis keino savustaa hankala ulos. Tähän vetoomukseen oli kesällä mahdoton löytää allekirjoittajia koska kaikki pelkäsivät työnantajaa, nyt on taloudellinen ahdinko voittanut pelon - osittain, jotkut eivät edes harkitse minkään tekstin allekirjoittamista "koska työnantaja saa kuitenkin tietää allekirjoittajien nimet".

Lehdenjakajien on todella vaikeaa toimia ryhmänä työsuhdeasioissaan, koska he eivät tunne toisiaan kuin satunnaisesti ne muutamat, jotka hakevat lehtiä samoilta jättöpaikoilta. Ennen oli jakokirjoissa piirien jakajien nimet, työnantaja poisti ne vedoten tietosuojaan. Ihmettelemme, miten toimistoissa ja virastoissa saa olla työntekijöiden nimet ovilla kaiken kansan nähtävillä ja jopa puhelinluetteloissa, kun lehdenjakajien nimet eivät saa olla edes jakajien käytössä olevissa jakolistoissa! Jos haluaa yhteyden johonkuhun toiseen jakajaan ja kysyy esimieheltä tai päivystyksestä hänen puhelinnumeroaan, todetaan että ”emme saa antaa numeroita”. No minkä niminen, kysytään numero numerotiedustelusta. ”Emme saa kertoa nimiä.” No onko se tänään töissä? ”Emme saa kertoa sitäkään”. Olemme salaisia kuin Supon väki. Kun ei liitto meidän työehtojamme ole puolustanut, emme mekään ole siihen mitenkään pystyneet.

Hyvät, tehokkaat jakajat ovat alkaneet vaikuttaa jaloillaan eli ovat lähteneet muihin hommiin. Leikattuihin piireihin ei saada uusia jakajia - no kuka lähtisikään tonnin käteen jäävällä palkalla raskaseen, yksinäiseen työhön, jonka jälkeen ei paivällä kauheasti jaksa harrastaa. Autokulut (työmatka + jakotyö omalla autolla) ja ehkä lastenhoitomaksut vielä tuosta pikkupalkasta pois niin ei muuta harrastusta tarvitakaan kuin laskujen murehtiminen. 1200 eurolla ei paljon asuntolainoja maksella ja lapsia elätetä.

Lehdenjako on itsenäistä työtä hankalissa olosuhteissa, varsinaista sisätyötä ei ole lainkaan. Lehdenjakoajo on autolle kaikkein kuluttavinta, vähän väliä käynnistetään ja siirretään tai ajetaan ykkösvaihteella postilta portille omakotipiiteissä. Aamuyö on kylmin aika päivästä ja pimeässä liukastelee ja kompastelee vaikka olisi kuinka varovainen. Lehtiä kannetaan käsissä ja larkussa, postinjakajien kärry ei toimi lehdenjakajan vauhdissa. Laukku painaa joskus yli 10 kiloa ja sen kanssa on mentävä reipasta vauhtia. Yötyö on elimistölle kuormittavaa. Työssä ei pidetä taukoja ja työtahti on uusissa "optimoiduissa" urakoissa kova. Säässä kuin säässä on määräaika klo 6, jolloin lehdet pitäisi olla jaettuna, eikä ekstraa makseta vaikka olisi lumipyryssä lunta puolireiteen. Ja säässä kuin säässä pitää olla todella taitava ja varovainen autoilija, ettei peruuta sen mustiin pukeutuneen juovuksissa säntäilevän heijastimettoman juhlijan tai valottoman pyöräilijän päälle. Turussa on suuri määrä eri lehtiä, jaamme Turun Sanomia arki ja viikonloppu, Hesaria arki + ma-pe + la-su + su, Hufvudstadsbladetia samat lajit, ÅU jokapäivä + la, Demari-päivälehteä, Salon Seudun Sanomia, Kunnallislehteä, Rannikkoseutua... Tarkkana pitää olla ja huolellinen. Virheitä saisi sattua yksi kahtatuhatta jaettua lehteä kohti eli noin kaksi virhettä kuukaudessa. Vaikka virheen olisi tehnyt tilausmerkinnöissä edellisen päivän jakaja, tulee huomautus ja moitekirje sille, jonka työvuorossa on joltakulta lehti jäänyt saamatta. Tai jos virheen on tehnyt tilauspäivystys, jolle jakajan on asianmukaisesti ilmoittanut jakelun venyvän yli klo kuuden esimerkiksi lisäpiirien takia mutta päivystäjä ei ole katsonut päätteeltään oikein tilaajan soittaessa heti kuuden jälkeen.

Turussa lokakuussa 2010

TIEDOTE
30.10.2010

Vapaa julkaistavaksi heti

Vasemmistoliiton kansanedustaja Jyrki Yrttiaho

Jyrki Yrttiaho:

ITELLA NÄYTTÄÄ HUONOA ESIMERKKIÄ ALENTAMALLA LEHDENJAKAJIEN PALKKOJA

Kansanedustaja Jyrki Yrttiaho pitää pöyristyttävänä tietoa, että Turun seudulla on Itella Oyj:n toimesta leikattu lehdenjakajien palkkoja jopa 20 – 35 prosentilla. Varhaisjakajille ryhdyttiin vuosi sitten maksamaan palkkaa jaettavien lehtien määrän mukaan.

– Palkkausjärjestelmän muutoksen yhteydessä on toteutettu osalle jakajista ns. ”työkokonaisuuksien ja mitoituksen uudelleenoptimointi”, jonka seurauksena heidän maksettu työaikansa lyheni 5 – 6 tunnista/yö neljään tuntiin. Päätoiminen lehdenjakaja on tehnyt normaalisti 5 – 6 tuntia yössä kuutena päivänä viikossa, eli 30 – 36 palkallista tuntia viikossa. Nyt osa jakajista siirrettiin ”neljän tunnin työkokonaisuuden” ja 20 viikkotyöajan piiriin. Heidän kuukausiansionsa romahti 1500 – 1600 eurosta 1100 – 1200 euroon, Yrttiaho hämmästelee valtioyhtiö Itellan toimintaa.

– Työntekijöiden yhteydenottojen ja palautteen perusteella on perusteltu syy epäillä työnantajan rikkoneen yhteistoimintamenettelyä ja painostaneen yksittäisesti työntekijöitä hyväksymään ”optimointisuostumuksen” ts. työsopimuksensa ehtojen muuttamisen.

Yrttiaho katsoo, että Itella Oyj:n tulisi valtionyhtiönä noudattaa esimerkillisesti voimassa olevaa työlainsäädäntöä ja sopimuksia sekä kohdella työntekijöitään yhdenvertaisesti.

Hän jätti asiasta kirjallisen kysymyksen.

Lisätietoja:

Jyrki Yrttiaho, 050 512 2959, jyrki.yrttiaho@eduskunta.fi

KIRJALLINEN KYSYMYS

Lehdenjakajien palkkojen alentaminen ja työehtojen heikentäminen

Eduskunnan puhemiehelle

Turun seudulla on Itella Oyj:n toimesta leikattu lehdenjakajien palkkoja jopa 20 – 35 prosentilla. Varhaisjakajille ryhdyttiin vuosi sitten maksamaan palkkaa jaettavien lehtien määrän mukaan. Palkkausjärjestelmän muutoksen yhteydessä on toteutettu osalle jakajista ns. ”työkokonaisuuksien ja mitoituksen uudelleenoptimointi”, jonka seurauksena heidän maksettu työaikansa lyheni 5 – 6 tunnista/yö 4 tuntiin. Päätoiminen lehdenjakaja on tehnyt normaalisti 5 – 6 tuntia yössä kuutena päivänä viikossa, eli 30 – 36 palkallista tuntia viikossa. Nyt osa jakajista siirrettiin ”4 tunnin työkokonaisuuden” ja 20 viikkotyöajan piiriin. Heidän kuukausiansionsa romahti 1500 – 1600 eurosta 1100 – 1200 euroon. Työntekijöiden yhteydenottojen ja palautteen perusteella on perusteltu syy epäillä työnantajan rikkoneen yhteistoimintamenettelyä ja painostaneen yksittäisesti työntekijöitä hyväksymään ”optimointisuostumuksen” ts. työsopimuksensa ehtojen muuttamisen.

Itella Oyj on valtionyhtiö, jonka tulisi esimerkillisesti noudattaa voimassa olevaa työlainsäädäntöä ja sopimuksia sekä kohdella työntekijöitään yhdenvertaisesti.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimenpiteisiin asianomainen ministeri ryhtyy tai on ryhtynyt Itella Oyj:n menettelyn johdosta? Miten toimitte lehdenjakajien palkka- ja muiden työehtojen sekä yhdenvertaisuuden turvaamiseksi?

Helsingissä 27. päivänä lokakuuta 2010

Jyrki Yrttiaho /vas

Julkaistu 30.10.2010 www.varvas.fi

Keskustelua aiheesta Turun Sanomissa:http://www.ts.fi/online/mielipiteet/lukijoilta/151481.html

Euroopan ay-toimintapäivänä 29.9

Ay-liike ja työttömyys. Puhe Eurooppalaisena toimintapäivänä 29.9.2010 Turun Kauppatorilla

Elämme Euroopan Unionin köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista vuotta. Seminaareja on pidetty ja ongelmia kartoitettu. Juhlapuheissa on esitetty ratkaisuja, mutta käytännön toimia saamme turhaan odottaa. Toteutuakseen asiat vaativat painostusta jota vain työvoiman yhteinen toiminta saa aikaan. Meidän on unohdettava keskinäinen kilpailu paremmista työehdoista ja luotava uusi yhtenäinen voima nostamaan työ ja sen tekijät uudelleen kunniaan ja niille kuuluvaan arvoon.
Olen aloittanut työurani 1970-luvulla. Muistan yhä elävästi miten työttömyys silloin koettiin ongelmaksi. Tasavallan presidentti Urho Kekkonen muodosti Suomeen hätätilahallituksen vuonna 1978 kun työttömyys oli noussut kestämättömiin lukemiin-maassa oli peräti 78000 työtöntä.
1980-luvulla elimme voimakkaan nousun kautta. Töitä riitti kaikille halukkaille, palkat nousivat ja työtunteja teetettiin paljon. Syntyi kilpailua työntekijöistä ja näitä ostettiin kilpailijoilta kuin jalkapalloilijoita konsanaan-pyrittiin luomaan paras mahdollinen joukkue, Dream Team. Työntekijöillä oli myyjän markkinat ja he onnistuivatkin parantamaan asemaansa. Myös heikommin tuottavilla aloilla työelämä parani. Asioista sovittiin keskitetysti Tulopoliittisissa kokonaisratkaisuissa ja näihin sisältyi usein matalapalkkaeriä jotka kavensivat palkkakuilua siivoojan ja insinöörin välillä.
Juhlat loppuivat 1990-luvun alkupuolella kun ajauduime historian syvimpään lamaan. Työttömyys kohosi satoihintuhansiin, pahimmillaan työttömiä oli yli puoli miljoonaa, viidesosa koko työvoimasta. Pankit romahtivat ja Suomi joutui pelastamaan ne kalliilla hinnalla, toimivia ja terveitä yrityksiä lahdattiin siksi että rahapolitiikka vedettiin äärimmäisen tiukaksi-yritykset eivät enää saaneetkaan tarvitsemaansa rahoitusta velkaisista pankeista. Suomen valuuttavaranto katosi keinottelijan taskuun ja Suomi joutui lainaamaan Saksalta valuuttaa 40 miljardin markan edestä.
Kovien lääkkeiden ansiosta tai niistä huolimatta Suomen talous alkoi kohentua 90-luvun mittaan. Työttömiä varten perustettiin yhdistyksiä ja tällä keinolla saatiinkin taas tilanne rauhoitettua, suurmielenosoitukset loppuivat.
Työttömyys jäi. Se muuttui instituutioksi. Myös valtionvelka jäi. Se ei ole merkittävästi laskenut 90-luvun laman jälkeen.
2000-lukua on leimannut kansainvälisyys. Euroopan rahaliiton jäsenenä Suomi on turvassa valuuttakeinottelulta mutta samalla jotakin olennaista on muuttunut. Emme voi enää devalvoida auttaaksemme vientiteollisuuttamme. Rahan arvon pitäminen vakaana asettaa tiukat rajat kansalliselle päätöksenteolle. Tämänvuotinen Kreikan tapaus osoittaa että liikkumavaraa pitäisi olla enemmän. Pahimmat kilpailijamme, Kiina ja Yhdysvallat käyttävät vahvaa euroa hyväkseen. Kiina kerää valtavia valuuttavarantoja pitämällä valuuttansa arvon keinotekoisesti alhaalla ja Yhdysvallat kasvattaa velkojaan suruttomasti. Onkin puhuttu näiden kahden paritanssista, toisella on rahaa ja toisella velkaa. Ne dominoivat maailmantaloutta ja EU on pyöritettävänä Japanin ja Aasian taloustiikerien ohella.
Nämä valtavat muutokset heijastuvat tietenkin myös ammattiyhdistysliikkeen kykyyn toimia. 1970-luvulla Ay-like oli Suomessa niin vahva vaikuttaja että Tasavallan Presidentti julisti hätätilan kun pelkäsi työtaistelutoimia ja niistä kansantaloudelle koituvia tappioita. Nousukausi 1980-luvulla ei muuttanut Ay-liikkeen roolia. Se oli edelleen vahva vaikuttaja ja sen joukkovoima aikaansai työntekijöitä tyydyttäviä sopimuksia. Työttömyysturvaa kehitettiin luomalla ansioturva joka tarkoitti sitä ettei tilapäinen työttömyyskään enää romahduttanut kansalaisen taloutta. Pankeista sai myös lainaa työttömyyden sattuessa, sosiaalikeskukset jakoivat rahaa surutta koska siihen oli varaa.
Nämä varat kuitenkin katosivat. Osoittautui että monet sijoitukset olivat vain ilmaa kun rahamylly lakkasi pyörimästä. Monet joutuivat vaikeuksiin valuuttamääräistä lainaa otettuaan Markan romahtaessa 1991. Ansioturvaa heikennettiin ja sosiaalikeskusten kasvanut asiakasmäärä aiheutti tiukennuksia myös sosiaaliapuun. Suomi jakautui kahtia, ne joilla työtä vielä oli pitivät tiukasti siitä kiinni. Työttömyydestä tuli köyhyyden aiheuttaja, työttömyys pitkäaikaistui ja sitä pahensi jatkuva rakennemuutos tuotannossa.
Nykypäivän ilmiöistä haluan kiinnittää huomiota työssä uupumiseen. Kun kynsin hampain pyritään säilyttämään työpaikka ollaan valmiita uhraamaan työlle niin paljon ettei terveys sitä kestä. Työuupumusta ei luokitella sairaudeksi ja monet työnantajat kieltäytyvätkin maksamasta sairausajan palkkaa tällä perusteella. Työvoimareserviä joka on virallisen EU-tilaston mukaan 197000 henkilöä, mutta tukityöllistettyjen, työttömyyseläkeläisten ja työkyvyttömyyseläkkeiden saajien myötä se lienee noin puoli miljoonaa., käytetään hyväksi kiristämällä työssäolijoilta aina vain lisää tuottoa, varsinkin palvelualoilla joita ei pidetä tuottavina vaikka yhteiskunta ei toimisi ilman poliiseja, sairaanhoitajia, siivoojia, lähihoitajia yms.
Kerroin alussa siitä miten Ay-liike oli vahva toimija aina 1980-luvun lopulle asti. Voima alkoi kadota kun työntekijät eivät enää ajatelleetkaan että heidän hyvä asemansa riippuu edunvalvonnan voimasta. Siirryttiin vähitellen ajattelemaan, että keskusjärjestöt hoitavat asioita Tupopöydässä eikä omaa osallistumista edunvalvontaan pidetty enää tärkeänä. Syntyi kaksi blokkia, ay-liikkeen duunarit ja yksityisten työttömyyskassojen jäsenet- monet siirtyivät näiden kassojen asiakkaiksi säästääkseen sen pienen jäsenmaksun jota ammattiliitot kantavat, vaikka se ei ole kuin hiukan toista prosenttia palkasta.
Tämä säästö tuli kalliiksi. Sen seurauksena on siirrytty ostajan , työnantajan markkinoille. Ay-järjestötoiminnalla saavutettu asema on muisto vain: Suomeen on tullut amerikkalaiset työmarkkinat joissa suorittavaa työtä tekevät ovat jatkuvasti huononevien työehtojen kurimuskierteessä.
Euroopassa ay-liike on enimmäkseen heikompi kuin Suomessa, ja meilläkin on ongelmana se miten järjestäytymisastetta saataisiin parannettua. Karavaanikapitalismi, jatkuva muuttaminen työn perässä, työsuhteiden pätkittäisyys , jopa sirpaleisuus, halvempien kustannusten maista haalittava usein veroja maksamaton työvoima sekä julkisen talouden alasajo joka johtuu pitkälti tehtyjen työtuntien ja siten myös verotulojen pienenemisestä ja veronkevennyksistä jotka ovat näennäisesti jättäneet enemmän rahaa käyttöön, mutta kuntaverojen ja maksujen kohoamisen myötä on kerätty takaisin korkoineen. Heikentynyt julkinen talous ei pysty enää tasapainottamaan työmarkkinoita, se ei tee enää ratkaisuja jotka tukisivat työllisyyttä.
Hyvinvointi ja tasa-arvo on murrettu.
Jos neljännes suomalaisista ei maksa tv-lupamaksua kuvaa se mielestäni erinomaisesti miksi tähän on tultu. Yhteisen voiman käyttö sopimusneuvotteluissa edellyttää sitä että yhteistä voimaa on. Meidän on jälleen järjestäydyttävä puolustamaan työehtojamme yhteisrintamana. Työväestö ei enää muodosta yhtenäistä ryhmää, mutta ay-liikkeen sisällä sen yhtenäisyys on saavutettavissa. On luotava vahva voima ja toimittava yhdessä yhteisen edunvalvonnan puolesta, on tuettava niitä joille olemme luottamustehtäviä antaneet, on vaadittava toimia työllisyyden parantamiseksi, köyhyyden poistamiseksi ja hyvinvointipalvelujen sekä julkisen talouden parantamiseksi. Tätä työtä on tänään eurooppalainen ay-liike aloittamassa. Suomi on etulinjassa, meillä ay-liike on vielä osittain toimiva ja sen kehittäminen lienee helpompaa kuin monessa muussa maassa.

Yleinen etu vaatii vahvan ammattiyhdistysliikkeen. Tämä meidän työttömien, työssäkäyvien, opiskelijoiden, eläkeläisten ja kaikkien muiden työväestön ryhmien insinööristä siivoojaan on yhdessä rakennettava! Olkoon tämä päivä alkusysäys koko Euroopan laajuiselle taistelulle parempien työolojen, työllisyyden, kansalais-ja ihmisoikeuksien puolustamiselle.

MUSTAT POLITRUKIT

Mustat Politrukit käyttävät iänikuisia argumenttejaan joiden todellisuuspohja on astrologian luokkaa.Heidän tavoitteenaan on käyttää ihmisten tunteita hyväkseen ja hankkia valtaa sillä katkeruudella jota epäoikeudenmukainen uusliberalismi synnyttää niissä joita käytetään hyväksi.

Pakistanin tulvat ovat katastrofi myös Suomelle. Elämme yhdellä planeetalla ja olemme kilpailemassa sen kuoliaaksi uskonnollisen hihhuloinnin myötä. Uskonto on tie valtaan ja taloususkonto sen nykyinen polku.Meille uskotellaan jatkuvasti että rahan määrä on vakio ja että sen jakaminen on nollasummapeliä joka asettaa köyhät vastakkain.Totuus on toisenlainen.

Raha syntyy reaaliajassa yhteiskunnan toimiessa ja sen määrää voidaan kyllä kasvattaa ja se kasvaakin. Vuoden 1990 jälkeen pelkästään Suomen talous on kasvanut niin paljon , että jos tuo kasvu olisi siirretty julkiseen talouteen täysimääräisenä olisi Suomen valtion budjetty nyt 70 miljardia euroa eikä 50,3 josta vieläpä 8,5 % on velkaa.
Näin paljon on
siis vedetty välistä veronkevennyksillä ja pääomatulojen verohelpotuksilla, varallisuusveron poisto on tehnyt suurista omaisuuksista salaisia (niistä ei enää ole verottajalla tietoa), osinkotulot ovat verovapaita hirmuiseen 90000 euron summaan asti, harmaa talous on räjähtänyt käsiin kun pienyritykset epätoivoissaan yrittävät mitä tahansa selviytyäkseen. Verovapaa rälssi tulee Suomelle todella kalliiksi.

Se tulee kalliiksi myös kotien ja katujen lisääntyvänä väkivaltana joka johtuu suoraan työttömyydestä ja köyhyydestä-Suomessa aiemmin tuntemattomista ilmiöistä.Ahne oman edun tavoittelu siis on syynä ongelmiimme, ei maahanmuutto tai se että maksamme kehitysapua tai autamme luonnonkatastrofien uhreja.

Mistä sitten apu omaan katastrofiimme jota varsinkin me syrjäytetyt päivittäin elämme? Me emme kelpaa töihin koska työnantajat kilpailevat parhaasta työvoimasta eikä heille kelpaa vähän normaalimpi duunari-siis sellainen joka ei ole huippuosaaja tai edes huippukunnossa. Julkista taloutta tarvittaisiin yksityisen rinnalle työllistämään ne jotka eivät kilpailusyistä kelpaa.Tämä vähentäisi myös työvoiman maahantuontia ja parantaisi sopimusten noudattamista sekä kansalaisoikeuksien kunnioittamista yhteiskunnassa.Työ on merkittävä asia siinä että yksiö tuntee olevansa osallinen yhteiskuntaan, että hänet otetaan täydestä.

Se joka tässä näkee jotain epäilyttävää on joko itse epäilyttävä tai niin tyhmä ettei sellaisten voi antaa johtaa yhteiskuntaa.

Simon Elo saattaa väittää että poikkean asiasta ja kieltäytyä julkaisemasta tätä vastinettani joten julkaisen sen myös muilla sivuilla.Vastineeni on kuitenkin tarkoitettu myös tätä äärettömän väkivaltaista kirjoitusta vastaan, kirjoitusta jossa hyökätään tavallisia pakistanilaisia, mm. kuutta miljoonaa lasta vastaan.

Meillä Suomessa on monia asioita joista muut kansat voivat ottaa oppia.Koulujärjestelmämme tuottaa jatkuvasti huippuosaajien lisäksi myös sivistyneitä kansalaisia jotka osaavat pitää puolensa.Suomalaisten itsetunto on paranemassa mm. sen myötä etä uskallamme käyttää kielitaitoamme.Vertaan tätä asiaa Espanjaan jossa hiljattain kävin.He eivät uskalla puhua englantia vaikka sitä osaavat. Viittaan tässä myös Pisa-tutkimuksissa saavuttamiimme menestyksiin.

Suomalainen terveydenhuoltojärjestelmä oli ylpeytemme aihe ja maailman tehokkain-ennen ahneuden aikaa joka yksityisti sen toimintaan tarkoitetut varat.

Suomalainen eläkejärjestelmä oli hyvä kunnes senkin annettiin rapautua.Nyt olemme sukupolvien välisessä sodassa.Nuorten taholta kuuluu voimakkaita vaatimuksia opintotukien korottamiseen eläkkeiden kustannuksella-hekin siis kuvittelevat voimavarojen olevan niukkoja.Meille kaikille uskotellaan jatkuvasti niiden olevan rajallisia.

Niukkoja eivät voimavarat olisi ilman julkisen talouden lypsämistä jota voi verrata vain ryöstökalastukseen.Hei!Meitä huijataan jotta saataisiin isompia voittoja eliitille!

Yhdysvalloissa vaikuttanut Kennedyn perhe ajoi aina voimakkaasti epäkohtien poistamista. Kaksi aikamme tärkeimmistä poliitikoista, presidentti John F. Kennedy sekä vielä häntäkin merkittävämpi kansalaisoikeustaistelija Robert F. Kennedy murhattiin heidän tehdessään todeksi tasa-arvoista yhteiskuntaa. Tämä tasa-arvoinen yhteiskunta on suurinta mitä ihmiskunnan historiassa on.Sen purkajat, omaa etuaan ajavat keinottelijat, ovat tämän saavutuksen vihollisia.

Nykyaikainen vasemmisto jatkaa sitä työtä mitä työväenliike on 1800-luvulta lähtien tehnyt.Työväenliikkeen saavutukset ovat puolustamisen arvoisia. Oman edun tavoittelijat tietenkin huutavat lujaa-hehän ovat vaarassa joutua maksamaan jäsenmaksunsa yhteiskunnalle.Tämä jäsenmaksu on kuitenkin perittävä myös heiltä.Iiro Viinasen sanoin: ”Sieltä otetaan missä on.”

Artikkeli julkaistu: http://jarisuominen.blogit.uusisuomi.fi/